Historia

PERKKAAN HISTORIAA
 

Perkkaa tunnetaan aina 1500-luvun puolivälistä alkaen ja se nivoutuu mielenkiintoisella tavalla kahden tilan - Albergan säteritilan ja Bergansin ratsutilan - historiaan. Nykyisiä perkkaalaisia edeltää siis ainakin 20 sukupolvea suomalaisia, joille kotikontumme on ollut yhtä läheinen kuin meillekin.

Albergan tilan perusti majuri Johan Gyldenär vuosina 1622-24 saamistaan lahjoitusmaista. Hänen seuraajiaan olivat mm. vara-amiraali Carl Tersmeden ja eversti Christian von Zansen. Heidän ja muidenkin Leppävaarassa sijanneiden sotilasvirkatalojen isäntien perintöä ovat alueemme sotaväkihenkiset kadunnimet kuten mm. Everstinkatu, Miekka, Komentajankatu, Vänrikinkatu jne.

Silloinen Albergan kartano ei kuitenkaan ole sama kuin nykyinen sokerilinnaksi ristitty kartanomme. 1600-luvun kartanon paikka on argeologisin kaivauksin saatu selvitettyä ja sen sijainti on nyt merkitty lauta-aitauksella Omnian ja Vanhan Albergan puutarhan väliseen metsikköön. Vuonna 1800 valmistui nykyistä edeltänyt Vanha Albergan kartanorakennus, joka purettiin 1958 Omnian tieltä (ent. Leppävaaran ammattikoulu). Slöörien ostettua nykyisen Albergan kartanon, heidän vävynsä Akseli Gallen-Kallela perheineen asui juuri tässä von Zansenin rakennuttamassa kartanossa ennen muuttoaan Tarvaspäähän Pellavaniemeen. Tämän kartanon vieressä Perkkaanpuistossa sijaitsi Bergansin rustholli, jotka molemmat tilat sivurakennuksineen muodostivat eheän kyläkeskuksen. 

Uusi Albergan kartano rakennettiin vasta vuonna 1874 Töölön sokeritehtaan omistajan konsuli Feodor Kiseleffin toimesta.

Bergansin tilan historia tunnetaan vuodesta 1556 lähtien. Bergansilla oli laidunmaita aina Lintuvaarassa saakka. Lintuvaaran eli entisen Harakan tontit on osin muodostettu Bergansin tilasta. Vuonna 1778 Bergansin rusthollarina oli Magnus Arvidsson.

Koskisen suvun haltuun Bergansin tila tuli vuonna 1905, kun Edla Boman myi tilan ensin rusthollari Gestrinille ja tämä sitten K.A.Koskiselle. Koskisen suvun myötä Perkkaa sai hyvin värikkään lähihistorian. Tilalla harjoitettiin pääasiassa maanviljelystä ja karjanhoitoa. Sen tuotteita toimitettiin Helsinkiin Koskisen omistuksessa oleviin ruokaloihin. Ruokaloista taas toimitettiin ruoantähteet mm. sikojen ruoaksi. Sanotaan Espoon ensimmäisen katuvalon olleen juuri Bergansin talon pihassa ja Koskinen olikin sitten Espoon sähkön perustajia ja ensimmäinen toimitusjohtaja.  Nyt muistona hänestä on uudella Vermonniityn alueella Majurinkadun ja Runoratsunkadun kulmassa "Kössi Koskisen aukio". Tilan vanhassa päärakennuksessa sijaitsi vuosisadan alussa Leppävaaran ensimmäinen suomenkielinen kansakoulu.

Vuonna 1970 K.A. Koskisen perilliset myivät tilan Suomen Siemens Oy:lle, joka teki aluerakentamissopimuksen Espoon kaupungin kanssa. Majurinkadun varteen rakennettiin Siemensin toimistotalo, joka purettiin joitakin vuosia sitten. Nyt paikalle rakentuu nyt uusi Perkkaan koulu. Ensimmäinen kivitalo valmistui Everstinkujalle Perkkaalle joulukuussa 1972.

Uusi Vermonniityn alue oli aikoinaan viljelymaata. 1980 luvulla siihen rakentui Siemensin tehdasrakennukset ja myöhemmin muutamia pienyrityksiä. Vanha Meriradioasema sijaitsi myös alueella ja sen rakennus purettiin vasta 2016 Perilänniityn talojen tieltä.