Historia


PERKKAAN HISTORIAA
 

Perkkaa tunnetaan aina 1500-luvun puolivälistä alkaen ja se nivoutuu mielenkiintoisella tavalla kahden tilan - Albergan säteritilan ja Bergansin ratsutilan - historiaan. Nykyisiä perkkaalaisia edeltää siis ainakin 20 sukupolvea suomalaisia, joille kotikontumme on ollut yhtä läheinen kuin meillekin.

Albergan tilan perusti majuri Johan Gyldenär vuosina 1622-24 saamistaan lahjoitusmaista. Hänen seuraajiaan olivat mm. vara-amiraali Carl Tersmeden ja eversti Christian von Zansen. Heidän ja muidenkin Leppävaarassa sijanneiden sotilasvirkatalojen isäntien perintöä ovat alueemme sotaväkihenkiset kadunnimet kuten mm. Everstinkatu, Miekka, Komentajankatu, Vänrikinkatu jne.

Silloinen Albergan kartano ei kuitenkaan ole sama kuin nykyinen sokerilinnaksi ristitty kartanomme. 1600-luvun kartanon paikka on argeologisin kaivauksin saatu selvitettyä ja sen sijainti on nyt merkitty lauta-aitauksella Omnian ja Vanhan Albergan puiston väliseen metsikköön. Vuonna 1800 valmistui nykyistä edeltänyt Vanha Albergan kartanorakennus paikalle, jossa nyt sijaitsee Leppävaaran ammattikoulu. Slöörien ostettua nykyisen Albergan kartanon, heidän vävynsä Akseli Gallen-Kallela perheineen asui juuri tässä von Zansenin rakennuttamassa kartanossa ennen muuttoaan Tarvaspäähän Pellavaniemeen. Tämän kartanon vieressä Perkkaanpuistossa sijaitsi Bergansin rustholli, jotka molemmat tilat sivurakennuksineen muodostivat eheän kyläkeskuksen. Vanha Albergan kartano purettiin ammattikoulun tieltä vasta 1950-luvun lopussa.

Uusi Albergan kartano rakennettiin vasta vuonna 1874 Töölön sokeritehtaan omistajan konsuli Feodor Kiseleffin toimesta.

Bergansin tilan historia tunnetaan vuodesta 1556 lähtien. Bergansilla oli laidunmaita aina Lintuvaarassa saakka. Lintuvaaran eli entisen Harakan tontit on osin muodostettu Bergansin tilasta. Vuonna 1778 Bergansin rusthollarina oli Magnus Arvidsson.

Koskisen suvun haltuun Bergansin tila tuli vuonna 1905, kun Edla Boman myi tilan ensin rusthollari Gestrinille ja tämä sitten K.A.Koskiselle. Koskisen suvun myötä Perkkaa sai hyvin värikkään lähihistorian. Tilalla harjoitettiin pääasiassa maanviljelystä ja karjanhoitoa. Sen tuotteita toimitettiin Helsinkiin Koskisen omistuksessa oleviin ruokaloihin. Ruokaloista taas toimitettiin ruoantähteet mm. sikojen ruoaksi. Sanotaan Espoon ensimmäisen katuvalon olleen juuri Bergansin talon pihassa ja Koskinen olikin sitten Espoon sähkön perustajia ja ensimmäinen toimitusjohtaja.  Nyt muistona hänestä on uudella Vermonniityn alueella Majurinkadun ja Runoratsunkadun kulmassa "Kössi Koskisen aukio". Tilan vanhassa päärakennuksessa sijaitsi vuosisadan alussa Leppävaaran ensimmäinen suomenkielinen kansakoulu.

Vuonna 1970 K.A. Koskisen perilliset myivät tilan Suomen Siemens Oy:lle, joka teki aluerakentamissopimuksen Espoon kaupungin kanssa. Ensimmäinen kivitalo valmistui Perkkaalle joulukuussa 1972.

 

HUOM! HISTORIAKÄVELY PERKKAALLA 29.9.2019. Käydään läpi alueella olleiden rakennusten paikkoja ja historiaa. Oppaina mm. ent. Bergansin tilan asukkaita.